Kurpitsakuulumisia Farmilta

Jättikurpitsan, SM 7., ensimmäisen jälkeläisen huomattiin menehtyneen (=mädäntyneen) perjantaina 26.7. Suuri suru, ei kuvaa. Tässä on saman emon 2. jälkeläinen, joka kastettiin Kertuksi. Toivottavasti kiloja karttuu vielä rutkasti ennen halloja.

Tässä on Kertun veli, vielä nimetön. Kaverina pojalla on jättikesäkurpitsan poikanen.

Valmista tuli!

Koko Iitin neulepylväs lauantaina 27.8.

Koko neulepylväs näkyvillä.

Muutama pala jäi kiinnittämättä ja säkkikangasta näkyviin viiden tunnin aherruksen jälkeen. Maanantaina jatketaan vielä hieman.

Pylväs sisältää monia hienoja yksityiskohtia.

Kolmiuloitteisuus ei ollut hankalaa toteuttaa.

Piilo-Possu, sinut on nähty!

Neulepylvään tekoa alustamassa torstaina 25.8.

Kirjastossa olleeseen koriin oli tullut neulepalasia pöydän täydeltä!

Ja lisää neulepalasia.

Neulegraffitin valmistelua 23.8.

Tähän se sitten tulee, koko Iitin yhteinen neulepylväs.

Teoriassa idea pylvään päällystämisestä verkolla ja säkkikankaalla toimi ihan hyvin. Nyt testataan ideaa käytännössä.

Tästä laatikosta saa ottaa tarvikkeita neulepalasten tekoon ihan niin paljon kuin haluaa.

Idea toimi, pohja valmis!

Ensimmäisen betonivalupäivän valmiita teoksia

Siilijoukkue kököttämässä lehdellä, valiojoukkoa.

Hieman erilaisia kokeiluja. Virtahepo on hauska, kun sen laittaa vain osaksi veteen.

Tämänkaltaisia ruukkuja tehdään 18.9.

Tässä hieman leppäkertun mallia toiselle betonivalukurssille.

Sinistä indigosta ja hieman muutakin väriä 20.8.

Näillä vyyhdinpuilla saadaan vauhtia kerien avaamiseen.

Missähän padassa sitä indigoa olisi?

Soppa on valmista. Lämpötila on oikea ja keiton koostumus täydellinen.

Ja niin alkaa syntyä sinistä lankaa.

Ja vähän muunkin väristä.

Kissanviiksestä ostetusta "paalilangasta" tehtiin hienoja pätkävärjättyjä lankoja. Pinkkiosuus pohjalla on aiemmilta värjäyskerroilta.

Loppukevennys Tertun kursitsamaalta; aito turbaani!

Betonivalua 14.8.

Hiekkakumpun päälle on aseteltu raparperinlehti ja sen päälle taputeltu betoni. Viikon kuluttua työ käännetään ja sieltä paljastuu betoninen raparperilehtiallas.

Siili ja sen kaveri. Päivän aikana tehtiin siilejä niin monta, että niistä voisi muodostaa vaikka jalkapallojoukkueen.

Caritan koiranpentu osallistui valupäivään pienen koiran tarmolla.

Tuokiokuvia Täydenkuun retkeltä

Ulkotuli Hahkijan tyyliin. Tanssiaisvoileipien teosta jääneeseen sillipurkkiin valettu joulukynttilän jämät; hyvin toimii!

Ihan paras muurinpohjalettu, raparperihillolla.

Täydenkuun retkellä kuu näyttäytyi upeasti klo 01.00 jälkeen. Kuvia siitä ei kumminkaan saatu, joten tässä sijaistaa muutavien viikkojen takainen Superkuu.

Farmilla kasvaa myös kaikkea outoa

Tässä komeilee Kiinalainen Käärmekurkku, jota Farmilla kutsutaan Ryhmy-Kurkuksi.

Talvi tulee, ihan varmasti

Tästä se lähtee, puut liiteriin. Siirtomatka ei ole onneksi pitkä, mutta puita on paljon.

Puolivälissä ollaan, kahvitauko!

Kaksi ja puoli tuntia myöhemmin puukasa on vain muisto kipuna kiivaana selässäin. Kahden naisen Huhkijaiset ovat ohi. Talkooaterialla on tarjolla oljysiemenkurpitsasta tehtyä keittoa, nam.

Hahkija Verlan Ajassa

Hahkijan myyntipöytä Verlan Ajan keskiaikatorilla sunnuntaina. Sadekaan ei kiusannut niin kuin lauantaina. Hieno tapahtuma, hieno viikonloppu!

Yllätys kuivaan loppukesään

Tämä ei suinkaan ole kasa koirankakkaa vaan kassillinen erinomaisia värisieniä, hernekuukusia. Hieman ovat menneet yli parhaan hetken, mutta kyllä näistäkin saa vielä kelpo ruskeaa.

Joko nyt?

Syksyn (!) 2011 ensimmäiset värisienet olivat ilmestyneet aivan salaa männyn vanhaan kantoon. Siinä ne pönöttivät: kolme komeaa samettijalkaa.

Farmilla kasvaa kaikkea kaunista

Kauniin punainen chili, jonka taimi on saatu keraamikkoystävältä.

Kauden ensimmäinen öljysiemenkurpitsa valmiina poimittavaksi. Painoa 5,6 kg!

SM-Seiska-alue. Täällä kasvaa viime vuoden Jättikurpitsojen SM-kisojen 7. sijoittuneen jälkeläinen.

Ja tässähän se on! Jättiläisen alku.